sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Surua

Moni varmaan on lukenutkin Dewilyn kuolemasta facebookissa tai petsiessä. Herra siis karkasi ja jäi auton alle. Poika menehtyi heti, ettei joutunut kärsimään. Uskon, että Dewill on nyt pappan luona. Siitä on nyt muutama päivä ja vieläkin surettaa hirveästi sen puolesta. Arvostan kuitenkin paljon niitä hyviä muistoja mitä Dewilyn kanssa tuli. Herra sai elää lyhyen, mutta onnellisen elämän meillä. Ikävä on hirveä, mutta pikkuhiljaa lakaa myöntyä, ettei Dewill enää tule takaisin. Sillä on nyt hyvä olla.

                                            Dewilyn haudalla.
Piksun kanssa ollaan treenattu eilen ja poika meni kuumasta ilmasta huolimatta tosi hyvin. Oon niin ylpeä Piksusta, vaikka pojalla on ikävä Dewilyä. Sitä se on vähän etsiskellytkin ja näyttää hirveän yksinäiseltä. Piksu on niin hyvä kuuntelija, että kiitän sen olevan mun koira. Päivä päättekksi otettiin yhteinen kuva meistä.


Ja tähän loppuun. Vaikka nyt surettaa Dewilyn kanssa, mutta oon vähän jo suunnitellut uutta pentua. Syksyllä sitten kun on vähän aikaa jo kulunut. Tietenkin pitää katsoa asiaa uudelleen, mutta kivasti olen suunnitellut, että ehkä syksyllä snautseri taapero tallustelis tänne näin. Kyllä se snautseri ehdottomasti on mun rotu.

1 kommentti:

  1. :'( Mua itkettää vieläki joka kerta ku mää luen tästä. Mää tiiän tuon tuskan. ;( Jos olis ens viikolla joku _vähän_ viileempi päivä, jaksaisitteko te Piksun kans tulla treenailemaan kylälle? Voimia! ♥

    VastaaPoista