Henkisyyksiä, mätsäreitä & möllit

En oo taas pitkään aikaan kirjoitellut, mutta tälläkertaa minulla on syykin! Nimittäin olen varmaan kertonutkin, että sairastan masennusta. Oloni meni taas huonommaksi. Tuntui, kun en enää jaksaisi. Tiesin, että piti lukea kokeisiin, piti tehdä läksyt, olisi pitänyt lenkityttää koirat ja treenata niiden kanssa lisäksi olisi pitänyt hoitaa kotityöt, olla iloinen ja yrittää olla itsevarma. Tätä esittämistä ja yrittämistä on jatkunut oikeastaan koko syksyn. Kouluun tulo on ollut kauheaa ja myöhästymisiä on tullut paljon. Jokapäivä on ahistanut ja paniikkikohtauksia on tullut melkein jokapäivä.
Haluaisin kovasti vain unohtua hetkeen ja unohtaa kaiken menneen ja keskittyä vain tulevaisuuteen, mutta se ei onnistu. Olen kyllä yrittänyt, mutta silti oon itkenyt lähes jokapäivä. Olen ollut tosi kärttyinen ja vainoharhainen. En ollut saanut nukuttua moneen kuukauteen kunnolla ja sitten tuli se erokin... Syytin siitä itseäni kauan aikaa enkä suostunut kuuntelemaan muita. Meinasin jopa kuolla, mutta onneksi niin ei käynyt. Sen sijaan jouduin osastohoitoon.
Tuntui helpottavalta olla poissa kaikesta. Ei tarttenut nähdä meiän koululaisia, ei ihmisiä joita tunnen. Ei tarttenut esittää mitään. Silloin sain vain levätä. Pari viikkoa meni nopeasti ja palasin takaisin kouluun. Niinkö arvelin ahistus palasi taas. Olen koittanut ottaa vähän rennommin ja jätin koirakerhon pitämisen ja tanssin sivummalle, mutta silti koulun kanssa on suuria ongelmia. Jotenkin ahistaa olla siellä niin ison väen keskellä ja aika monesti on tullutkin vain itkettyä siellä. Lisäksi nämä tunteet, jotka voisivat välillä painua hornaan, vaivaavat suuresti. Aloitan taas viikottaiset terapia käynnit ja toivon, että siitä olisi jotain apua.
En tiedä miksi avauduin näin laajasti täällä blogissa, mutta tuntui vain helpolta kirjoittaa tästä ja tuntui, kun pitäisi selittää jotain miksi on ollut näin hiljaista. Tämän enempää en kuitenkaan sepusta täällä näin.

Sitten niihin mätsäilyihiin.
Tuli poikien kanssa käytyä mätsäreissä viime lauantaina. Dewill oli ensimmäistä kertaa mätsäreissä ja se meni tosi upeasti! Ei keskittynyt kehässä muihiin koiriin, juoksi hyvin, seisoi perfektosti ja käyttäytyi muutenkin nätisti. Junnukehässä meitä pyöritettiin monta kierrosta (ehkä noin 10 kierrosta), ja poika kyllä väsyi ihan totaalisesti! Lisäksi vaihdettiin koiria ja itse sain porokoira Nalan. Nala meni tosi nätisti ja tykkäsin kyllä mennä sillä. Dewill sen sijaan meni Mimalle. Mitä katoin niin poika oli aika väsynyt jo ja päätti mennä maate eikä seisoa yhteenväliin. Dewilylle en oo vielä opettanut hännästä kiinni pitämistä kunnolla, sillä poika pitää häntää itse aina ylhäällä, jotten oo nähnyt tarpeelliseksi opettaa sitä vielä. Mima ei kuitenkaan sitä voinut tietää ja ensin näytti sen kanssa olevan pienoista säätöä. Mutta hyvin se taisi mennä kuitenkin ja kun vertaa, että Dee oli vielä tosi väsynyt silloin.



Mölleissäkin käytiin Piksun kanssa. Keskittyi tosi hyvin, kun me treenattiin, mutta kehässä keskittyi vain muutaman liikkeen aikana.Ei tosin häiriön kanssa olla treenattu moneen kuukauteen, jotten ihmettele vaikka menikin vähän lahnasti. Lisäksi siellä oli koira, jolla oli ehkä alkamassa kohta juoksut, jotta Piksua tahtoi sekin kaveri kiinnostaa.
Tässäpä nämä liikkeet:

Luoksepäästävyys: 10
Luoksetulo: 7 (Ite mokasin tässä, kun liikutin kättä samalla.)
Paikalla makaaminen: 8 (Tässäkin mun moka. Napsautin vahingossa sormia.)
Liikkeestä maahanmeno: 6 (Taputin vahingossa mun kättä.)
Liikkeestä seisominen: 0 (Meni maahan!)

Lopuista tuli nolla, kun Piksu ei keskittynyt.